Nocebo




Olet varmasti kuullut placebosta. Ainakin, jos luit edellisviikon faktan. Placebolla on myös haittavaikutuksia, sillä ihminen voi myös kuvitella tämän lääkkeen tai aineen hyödyn lisäksi haittavaikutuksia ja acrakadabra ja hokkuspokkus, sillon niitä ilmenee.


Nosebo saa potilaan kuvittelemaan itselleen lääkkeen haittavaikutuksia. Se ei ole harvinaista, sanoo professori.

Professori Timo Strandbergin vastaanottohuoneeseen astui vuosia sitten potilas, joka jo ovella ilmoitti saavansa kaikista lääkkeistä sivuvaikutuksia.

- Ja kyllä hän niitä sitten saikin, Strandberg muistelee.

Tapauksessa saattoi olla kyseessä nosebo eli eräänlainen käänteinen plaseboilmiö. Siinä missä plasebovaikutus parantaa potilaan vointia ilman lääkkeen vaikutusta, nosebo tarkoittaa lääkkeen tai hoitotoimenpiteen aiheuttamia sivu- tai haittavaikutuksia, jotka johtuvat psykologisista syistä.

- Nosebossa odotetaan, että jotain pahaa tapahtuu, ja sitten se tapahtuu, mutta ilman, että se todellisuudessa johtuu lääkkeestä tai hoidosta, Strandberg selittää.

Toteutuakseen nosebo vaatii nimenomaan sen, että ihmisellä on jonkinlainen ennakko-odotus tai hän on ehdollistunut jollekin.

- Esimerkiksi niin, että potilas on käyttänyt jotakin lääkettä, ja sen aikana on tullut jokin sivuvaikutus - jonka jälkeen potilas alkaa odottaa, että seuraavallakin kerralla tapahtuu näin. Nukutetulle potilaalle nosebovaikutuksia ei tule.


Nosebon yleisyyttä ei tiedetä tarkasti, koska ilmiötä ei ole helppo tutkia.



- Yleisyysarvioiden vaihtelu on varsin suuri: jossakin 3-27 prosentin välillä liikutaan. Se on kuitenkin selvää, että mitenkään harvinaista nosebo ei ole. Helsingin yliopiston professori Timo Strandberg on pitänyt vuosia yleislääkärin ja sisätautilääkärin vastaanottoa. Nosebosta Strandberg kiinnostui potilaiden erilaisten reaktioiden perusteella, ja hän on törmännyt ilmiöön myös tutkimustyössä.

- Olen tehnyt 30 vuotta lääketutkimusta ja siinä huomannut, että plasebolla eli lumelääkkeellä tulee aivan samanlaisia sivuvaikutuksia kuin oikeillakin lääkkeillä.

- Kolesterolilääke statiinit on hyvä esimerkki: yhdessä tutkimuksessa lihasvaivoja oli kolmanneksella niistä, jotka käyttivät statiineja ja kolmanneksella niistä, jotka käyttivät plaseboa. Samoin erilaisia migreenilääkkeitä tutkittaessa lumelääkettä saaneiden sivuvaikutukset myötäilivät oikean lääkkeen sivuvaikutuksia.


Vaikka oireet ovat psykologista alkuperää, ne ovat silti todellisia.



- Tämä täytyy pitää kirkkaana mielessä. Nosebolla voidaan selittää oireita - mutta ei tuomita ketään. Ei voida sanoa niin, että koska oireet ovat noseboa, niillä ei olisi merkitystä.

Strandberg haluaakin nostaa nosebon esiin yhtenä selitysmallina ihmisten vaivoille. Professoria huolestuttaa potilaiden taipumus lopettaa omin päin lääkityksiä, jos niistä koetaan tulevan sivuvaikutuksia.

- Jos kyseessä ei ole lääkkeestä johtuva sivuvaikutus vaan nosebovaikutus, ei ole oikea ratkaisu lopettaa lääkettä, joka saattaa olla äärimmäisen tärkeä. Potilaan olisi hyvä tiedostaa nosebovaikutuksen mahdollisuus.

Lääkärit voisivat Strandbergin mukaan pohtia, kannattaako potilaalle korostaa kaikkia mahdollisia, harvinaisia haittoja vai hoidosta toivottavasti saatavaa hyötyä.

- Melkein tuntuu siltä, että lääkärit nykyään minimoivat plasebon ja maksimoivat nosebon vaikutuksen - ja uskomushoitajat toimivat juuri päinvastoin.


Voiko noseboa välttää?



Mielellä on suuri merkitys paranemisessa ja selviytymisessä - oli sairaus psyykkinen tai fyysinen, sanoo psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman.

- Optimismi, tsemppihenki, kärsivällisyys, tulevaisuudenusko, anteeksianto ja kiitollisuus ovat esimerkkejä asenteista, jotka näyttävät edistävän paranemista ja selviytymistä.

Furmanin mukaan myös lääkärit tietävät hyvin, ettei hoitotoimenpiteiden vaikutus riipu vain toimenpiteistä itsestään vaan myös hoitavan henkilön ja potilaan suhteesta.

- Jos suhde on hyvä ja potilas luottaa lääkäriin, hoitotoimenpiteet vaikuttavat tehokkaammin ja negatiivisia vaikutuksia on vähemmän. Jos hoitosuhteessa on parantamisen varaa, hoito vaikuttaa huonommin ja negatiivisia vaikutuksia on enemmän.

Furmanin mukaan jotkut ihmiset ovat alttiimpia niin negatiivisille kuin positiivisillekin psykologisille vaikutuksille kuin toiset.

- Yleistäen voidaan sanoa, että sellaiset ihmiset, joilla on hyvä mielikuvitus ja jotka ovat tunteellisia, taiteellisia ja eläytymiskykyisiä, ovat alttiimpia niin plasebo- kuin nosebovaikutuksille.

Vaikka tällaisia piirteitä tunnistaisi itsessään, on silti vaikea kysymys, pystyykö noseboa välttämään.

- Tuskin me sille mitään mahdamme, että jos lääkärillä ja potilaalla ei synkkaa, niin monista lääkkeistä ja hoitotoimenpiteistä voi olla potilaalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Paras tapa välttyä nosebolta lienee, että hakeutuu lääkärille tai terapeutille, jonka kanssa synkkaa.


Kuinka lähellä nosebo on itsehypnoosia?



- Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Minä puhun mielelläni psykologisista vaikutuksista, mutta toki voidaan myös käyttää sellaisia sanoja kuin suggestio, itsesuggestio, mielikuvitus tai itsehypnoosi.

- Ne ovat kaikki sanoja, jotka kuvaavat sitä miten voimakkaasti odotuksemme, mielikuvituksemme ja suhteemme parantajaan vaikuttaa kaikkeen mitä meissä tapahtuu, miten me asioita koemme - ja myös miten erilaiset lääkkeet ja hoidot meihin vaikuttavat.



Ylläoleva teksti on poiminta Iltasanomien terveys-sivulta. http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-2000001067357.html