Perusteeton hiilihydraattikammo




Kaikki eivät ymmärrä, miten keskeinen asema hiilihydraateilla on kuntoilijan ja liikkujan ruokavaliossa. Hiilihydraattien saanti on usein ratkaiseva liikunnallisten tavotteiden saavuttamisessa. Riittävä ja oikea-aikainen hiilihydraattien saanti ylläpitää glykogeeni- eli hiilihydraattivarastoja, joilla on monia positiivisia vaikutuksia elimistöön.

Niukka hiilihydraattien saanti voi johtaa liikkujan kannalta useisiin epäedullisiin asioihin, joita listaan alempana. Hiilihydraattien merkitys suorituskykyyn liikkuessa erityisesti korkeilla sykealueilla, kestävyys- ja spurtteja sisältävässä liikunnassa, on kiistaton.

Hiilihydraattien niukan saannin haitat



Hiilihydraattien saannin niukkuus johtaa glykogeenivarastojen pienenemiseen ja sillä on edelleen vaikutuksia:

  • Vastustuskyky laskee

  • Loukkaantumisriski kasvaa

  • Negatiivisia vaikutuksia suorituskykyyn

  • Palautuminen ja kehittyminen hidastuu tai jopa pysähtyy

  • Lihasproteiinin käyttö energianlähteenä lisääntyy





  • Kuntoilijan tulisi saada hiilihydraatteja liikunnan tehosta ja tavotteista riippuen 3-10 grammaa painokiloa kohden. Esimerkiksi liikunnallisesti aktiivisen 65-kiloisen naisen tulisi syödä n. 195-650 grammaa hiilihydraatteja päivässä. Vastaavasti taas 75 kiloinen mies tarvitsee 225-750 grammaa hiilihydraatteja päivässä. Paljon riippuu sukupuolesta, painosta, treenikertojen määrästä ja niiden tehosta.

    Hiilihydraatteja saadaan väestötasolla suosituksia vähemmän. Urheilijoille tehtyjen tutkimusten mukaan hiilihydraattien saanti on myös heillä keskiarvollisesti vähäistä. Urheilijoille ja aktiivisesti liikkuville suunnatut ravitsemussuositukset kuitenkin painottavat hiilihydraattien tärkeyttä. Sen todetaan olevan yksi parhaista ja tärkeimmistä suorituskykyä tukevista asioista.