Pelkäätkö yrittää, koska uskot ettet riitä tai taitosi eivät riitä? Että et täytä odotuksia? Että muut pettyvät sinuun? Niin minäkin. Se on inhimillistä🙏
Tunteen syttyessä se on aina vahvempi kuin järki, mutta kun järjelle antaa hieman aikaa, ymmärtää, ettei todellisuudessa ole mitään pelättävää. Elämme vain kerran, ei siis toista mahdollisuutta. Ei mitään hävittävää. Ja toisaalta on vain hävittävää, jos emme tartu eteen tuleviin tilaisuuksiin. Emme saavuta elämässämme koskaan mitään, jos annamme epäonnistumisen pelon estää yrittämästä. Yrittämättä jättäminen syö sisältä päin ja aiheuttaa vahvan ja epämiellyttävän tunteen, katumuksen. Siksi lippiksiäni koristaa muistutus ”Better risk than regret”. Toisin sanoen tyydyttävän elämän ja unelmien tavoittelu vaatii uskomattoman läjän yrityksiä ja epäonnistumisia.
Epäonnistuminen hienous on siinä, että se kasvattaa ihmistä huomattavasti enemmän kuin onnistuminen. Epäonnistuessa on mahdollisuus oppia uutta, epämiellyttävien tunteiden sietämiskynnys kasvaa sekä kasvat henkisesti vahvemmaksi ja sitkeämmäksi. Ja kun olet riittävän sitkeä yrittämään jatkuvasti luovuttamatta, lopulta onnistut. Maalissa olet henkisesti vahva ja saavuttanut tavoittelemasi, mikä se sitten ikinä onkaan. Tunne on sen verran vahva voima, että se voittaa tiedon ja järjen, jos annamme sille vallan määrittää olosuhteemme puuttumatta tilanteeseen.
Onnistumisen vastakohta ei ole epäonnistuminen, ei missään tapauksessa. Vastakohta onnistumiselle on yrittämättä jättäminen. Yrittäessä joko viisastut tai voitat – eli voitat joka tapauksessa. #BetterRiskThanRegret
Epäonnistuminen saattaa tehdä henkisen naarmun, joka paranee, mutta yrittämättä jättäminen on lähempänä sirkkeliä, joka leikkaa raajan veks ja se ei parane.
On hyvä pitää kirkkaana mielessä, että ihmisen kyky oppia ja sopeutua erilaisiin olosuhteisiin on lähes rajaton, jos on halu ja tahto saada tai saavuttaa jotain. ’Mixed’ ja ’Growth’ -mindsetin (elämänasenteen) suurin ero on siinä, että ensimmäinen uskoo, että on pelattava korteilla, jotka on saanut ja ’peliin’ ei juuri voi vaikuttaa ja jälkimmäinen taas siihen, että voit pelata kätesi monella eri tavalla ja panostaa käteesi niin paljon kuin haluat. Toisin sanoen toinen uskoo, että omat kyvyt ja taidot on mitkä on ja toinen että kovalla työllä ja harjoittelulla kykyjä ja taitoja voi kehittää. Eihän siis pelätä heittäytyä uusiin ja pelottavalta tuntuviin haasteisiin?
On myös tervettä muistaa, ettei kukaan synny valmiina, ei Steve Jobs, ei Rafael Nadal, ei Teemu Selänne, et sinä, enkä minä. Kaikki unelmaansa eläneet ovat paksuntaneet nahkaansa epäonnistumalla useimmin kuin aloittaessa haluaisi itselleen myöntää. Mikään ei tule ilmaiseksi ja jos tulisi, ei se tuntuisi saavutukselta. Kun raataa kovasti saadakseen jotain, tuntuu sen saavuttaminenkin taivaalliselta. Pelon tunteminen on inhimillistä ja normaalia, mutta sen voittaminen avaa oven siihen, mistä on haaveillut. Tämän takia paitojeni selkämystä koristaa teksti ”Everything you’ve ever wanted is on the other side of fear”.
”Rohkeus ei oo sitä ettei pelota”➡️
Rohkeus on sitä, ettei anna pelon istua elämässään kuskin paikalla, itse katsellessa ja ihmetellessä repsikan paikalla, että minnehän elämän tie vie. Rohkeus on sitä, että istuu itse kuskin paikalla ja päättää mitä haluaa elämältään, asettaen pelon takakonttiin matkatavaroiden joukkoon: se saa ja kuuluukin olla mukana, mutta päätäntävaltaa elämän reitistä pelolle ei tule antaa. Tähän auton lasti on aivan liian arvokas.
Toiminta karkottaa pelon. Suuria saavuttaneet ovat julistaneet kirjoissa ja seminaareissa kuin yhteen ääneen: toiminta karkottaa pelon. Jos tiedät mitä haluat, älä mieti enää. Toimi. Timantitkin puristuvat kovassa paineessa, samoin myös ihmismieli, luonne ja asenne jalostuvat epämukavuusalueella.
Ja sitä paitsi: mitä sitten, jos yrität ja polkaiset miinaan? Yrittämällä saat kokemuksen, oli se sitten hyvä tai paha. Go for it. Yritettyäsi olet jo valovuoden edellä niitä, jotka eivät yritä. Jos epäonnistut, onpahan kokemuksen ja opin lisäksi ainakin tarina kerrottavana. Ilman tuota yritystä et olisi voinut ainakaan onnistua, ja sen käsittäminen sattuu enemmän kuin miinaan polkaiseminen. Ehkä. Jos jätät yrittämättä, teet sen todennäköisemmin uudestaankin. Näin lumipallo on tönäisty liikkeelle ja tämä käyttäytyminen ja pelon pysäyttäminen on aina vain vaikeampaa😊