Laiskuutta. Kyvyttömyyttä ottaa uutta, entistä informaatiota kumoavaa tietoa vastaan.
Eniten törmään aiheeseen ”loppuverkka”, joka pahimmillaan tehdään liian myöhään ja liian kovan treenin päälle haittaamaan palautumista.
Loppuverryttelyn ei kannata odottaa nopeuttavan palautumista eikä vähentävän seuraavan päivän lihasarkuutta. Tämä on ollut jo hyvän aikaa tiedossa, mutta edelleen näkee useiden joukkueiden lähtevän kovan treenin päätteeksi vielä kello 21.00 loppuverkalle – koska näinhän ollaan aina tehty, joten miksi ei, ja näin viivyttäen todellisen palautumisen alkamista. Palautuminen ja korjausprosessit pääsevät käyntiin vasta, kun ruoka löytää tiensä suuhun ja pääsee nukkumaan.
🆘️Pahimmassa tapauksessa loppuverryttelyllä viedään viimeisetkin mehut jo loppuun vedetystä kropasta, jolloin palautuminen kestää kauemmin. Tämän lisäksi viivästytetään jo valmiiksi myöhäistä nukahtamista, joka vie puolestaan tilaa alkuyön palauttavimmilta unitunneilta.
Ja kyllä, kuona-aineet ja laktaatit huuhtoutuvat verenkierrosta kyllä illan mittaa ilman loppuverryttelyäkin.
Älä siis suotta tunne huonoa omaatuntoa, jos skippaat perinteisen ”loppuverkan” treenin jälkeen😊 Jos lihaksesi kipeytyvät treenistä, kipu johtuu kropalle totuttuun tasoon kovemmasta treenistä tai uudenlaisista harjoitteista tai treeniärsykkeestä 👉 ei siis siitä, että jätit venyttelyn tai loppuverkan väliin.
Jos kuitenkin tykkäät loppuverryttelyrutiinista, pyri välttämään kovaa iskuttamista, liian kovatehoista- sekä liian pitkää loppuverryttelyä. Loppuverryttely joukkuelajeissa on mukava sosiaalinen tapahtuma kerrata päivän tai treenin fiiliksiä, mutta fysiologisten vaikutusten takia sitä ei kannata tehdä – ellei seuraava treeni ole tulossa samana iltana (jos kyse on aamutreenistä) tai seuraavana aamuna (jos kyse on iltatreenistä). Loppuverryttelyn vaikutuksia on kuitenkin vahvasti taannoisina vuosikymmeninä liioiteltu.
👉Tämä on yksi sukupolvilta toisille periytyneistä tavoista, jonka olemassa olo vaatii perusteluja tutkittuun tietoon nojaten. Tämä korostuu entisestään, mitä myöhempään harjoitellaan.
Samaan koriin laitetaan vielä aihe ”venytellään sitten kotona pitkät venyttelyt telkkaria katellessa…”
En koskaan kyllästy puhumasta venyttelystä ja sen vaikutuksesta kehollemme. En ole venyttelyä vastaan, mutta haluan sitä tehdään siksi, että tietoisesti halutaan joku tietty vaikutus aikaan – ei vain tavan ja ’mututuntuman’ vuoksi. Se on ajan hukkaa ja aika on meidän kalleinta valuuttaa.
Alaselän kolotukseen, niska- tai takareisikipuihin ja muihin juilimisiin ollaan niin usein ensiksi tarjoamassa samaa lääkettä: venyttely. Harvoin tiedetään tai ajatellaan, että huonoa liikkuvuutta todennäköisempi syy voi olla voiman tai liikkeen puute, yliliikkuvuus tai hallitsematon liike🙂
Venyttely, varsinkin staattinen venyttely tuntuu olevan aina ratkaisu kaikkeen. Vaiva kun vaiva, kipu tai kolotus, niin se ilmeisesti toimii. Tai sitten ei toimi. Ei todellakaan.
Pitkät staattiset venyttelyt juoksun tai treenin jälkeen ei ehkäise seuraavan päivän lihasarkuutta tai nopeuta palautumista, se on jo moneen kertaan tutkimuksin osoitettu. Ennen treeniä (varsinkin liian pitkät) venytykset voivat päinvastoin lisätä loukkaantumisriskiä ja heikentävät nopeusominaisuuksia. Silti ohje niin usein vain kuuluu: venytelkää lisää😔 Ikään kuin se olisi parasta mahdollista kehonhuoltoa ja palauttavaa toimintaa 👉tämä on kantautunut perintönä vanhemmiltamme ja heidän vanhemmiltaan.
Yliliikkuvuus on myös nopeuden ja räjähtävyyden vihollinen. Älä siis turhaan pyri muokkaamaan kehostasi joka suuntaan taipuvaa kumiukkoa, jos et lajissasi tai arjessasi näitä ääriliikeratoja tarvitse. Meidän jokaisen kannattaa tavoitella omassa lajissamme tai arjessamme tarvittavaa liikkuvuutta, eikä varsinkaan unohtaa voiman merkitystä. On ymmärrettävää, ettei seuroissa ja harrastuspiireissä ole aina resursseja ja ymmärrystä tutkia urheilijaa ja ohjata tätä varten juuri oikeat toimenpiteet, mutta varovainen pitää olla myös venyttelyn suosittelussa jokaiselle🆘️
Olisi musiikkia korvilleni, kun juniorijoukkueiden valmentajat sanoisivat treenien päätteeksi: ”huomenna lapset sitten lepopäivänä takareiden ja lähentäjän eksentriset voimaliikkeet kotiläksynä, coren tukilihasharjoitteita unohtamatta”. Siitä vasta hyötyjä saataisiinkin.
Kyllä oikeanlaiselle liikkuvuusharjoittelulle paikkansa on ja joku siitä varmasti hyötyy😊 Mutta ei esimerkiksi futarin tai sulkapallon pelaajan tarvitse saada spagaatia joka suuntaan tai saada taivutettua jalkoja niskan taakse🧘♂️
Miksi pelkkä netistä ladattu ilmainen treeniohjelma harvoin tuo tuloksia – tai mitään muutakaan muutosta?
